Historia selittää merialojen innovaatioita Itämerellä, sanoo Anders Kurtén

Kuvat: Baltic Yachts

Teksti: A'Pelago

A'Pelago jututti Baltic Yachtsilla vaikuttanutta nykyisin Fraser Yachtsia luotsaavaa Anders Kurténia ja keskusteli mm. historian merkityksestä kestävien tuotteiden innovoinnissa ja Suomen rannikoilla syntymisen eduista.

Baltic Yacht on maailman johtava komposiittipurjeveneiden valmistaja. Yhtiön tavoitteena on tehdä kevyempiä, jäykempiä ja nopeampia aluksia. Veneet valmistetaan suomalaisena käsityönä perinteitä kunnioittaen, mutta innovaatioihin panostaen Pietarsaaressa.

A'Pelago: Aloitetaan klassikko kysymyksillä eli kuka olet ja mikä on taustasi?

Anders Kurtén: Olen viettänyt elämäni alun Airiston rannoilla. Sittemmin taustalleni on kertynyt neljäkymmentä vuotta venealalla. Ennen nykyistä rooliani Fraser Yachtsilla, toimin Baltic Yachtsilla, Busterilla ja sitä ennen eräällä pienemmällä suomalaisella purjevenevalmistajalla.

Kerran, kun tärvää cv:nsä venealalla, ei täältä enää lähdetä. Mikäs tämän mukavampaa - mukavien ihmisten ja hienojen tuotteiden parissa on työskentelyhän on monella tavalla etuoikeus.

Puhutaan sitten Suomen meri- ja rannikkoalueista brändien rakentamisen lähtökohtana. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Baltic Yacthsin huipputason veneet maailman merille tulevat edelleen täältä matalalta Itämereltä.

Sanoisin, että sijaintimme ei ole historian valossa yhtään yllättävää. Suomessa sekä erityisesti Pohjanmaalla meillä on 500-vuotiset perinteet laivan- ja veneenrakennuksesta. Suomi-Ruotsi unionin aikaan Pohjanmaan Seudulla rakennettiin bruttotonni per väkiluku skaalalla ylivoimaisesti eniten kelluvia laitoksia koko valtiossa. Jo silloin lähes kaikki tuotanto meni vientimarkkinoille. Tietyllä tavalla historia selittää Itämeren aseman maailman meritalouden innovaatioiden lähteenä.

Baltic Yachts -veneiden rakentamisessa on edelleen hyvin paljon filosofisia yhteneväisyyksiä esimerkiksi Suomen rannikkoalueilla suunniteltujen ja rakennettujen r-veneiden rakentamiseen. Kun vitosia, kutosia, kaseja ja 12mr-veneitä tehtiin 1900-luvun alussa puusta oli haussa usein mahdollisimman kevyet rakenteet, että saataisiin mahdollisimman paljon nopeutta. Baltic Yachtsilla olemme vain ns. jatkaneet sitä kehitystä - jossain vaiheessa luovuttiin puusta ja siirryttiin käyttämään muita materiaaleja: muoveja, komposiittia, lasi- ja hiilikuitua ynnä muuta.

Entä miten syntysijanne vaikuttaa brändinne vientipotentiaaliin?

Kyllä sanoisin, että sijainnillamme on Pavlovin teoriaa todistaen melkoisesti merkitystä. Kaikista maailman maista Suomella on erittäin hyvä positio kohdeyleisömme keskuudessa. Suomi assosioidaan erityisesti purjeveneisiin liittyen highend-päätyyn tuotantoa.

Maantieteellisesti syntyjoistamme ei ole usein hyötyä, mutta mielikuvallisesti kyllä. Jos olisimme Puolassa tai Norjassa olisi tilanne eri. Täällä meillä on ns. Good Housekeeping Seal of Approval -efekti. Siitä suuri kiitos on tietysti naapurimme Nautorin, joka aikanaan avasi markkinaa ansiokkaasti.

Siirrytään tarkastelemaan tulevaa: miten näet Suomen merialueiden tulevaisuuden potentiaalin maailmalle tähtäävien merien hyvinvointiin vaikuttavien ja kestävien ratkaisujen luomisessa?

Sillä matkalla ainakin Baltic Yachts on jo aika pitkään ollut. Lähdimme perehtymään varmaan kymmenen vuotta sitten sähköpropulsioon ensin asiakasvetoisesti. Suurin piirtein siihen samaan aikaan, kun itse saavuin tähän taloon noin 4 vuotta sitten totesimme, että maailma on joka tapauksessa menossa kestävämpään suuntaan. Baltic Yachtissa päätimme kehittää määrätietoisimpina toimijana kehityksen suunnan mukaista teknologiaa sekä buffata niitä asiakkaiden suuntaan projekteissa.

Mikä on näiden ratkaisujen kilpailuedullinen merkitys?

Ne erottavat toimijan muista. En nää hirveän suurta riskiä, että näitä innovaatioita kopioitaisiin muualle maailmaan. Suomalaisessa lvenerakennuksessa on mukana niin kriittinen määrä paikallisesti lähellemme sijoittuneita ja kanssamme kasvaneita asiantuntevia alihankkijoita. Samalla custom-projekteissa työtunnin hinta on vain murto-osa projektista, koska raaka-aineet ovat arvokkaita ja ne maksavat saman verran Aasiassa kuin täällä.

Mitä innovaatioita Baltic Yachts on jo tehnyt hyvin merien ja saaristoalueiden elinvoimaisuuden näkökulmasta?

Baltic Yachts -veneiden laatu on huippua ja rakenteiltaan veneet ovat korjattavissa toisin kuin sarjatuotantoveneet usein. Ensimmäinen meidän koskaan valmistama vene Baltic 46 no.1, joka valmistui vuonna -74, oli ensimmäistä kertaa koskaan refitissä vasta vuonna 2022.

Tarkastukset ja korjaukset oli helppo toteuttaa, koska veneessä kaikki on näkyvissä veneen järjestelmien takia. Myös tällä veneiden rakenteiden näkyvyydellä on paljon yhtymäkohtia Suomessa kehitettyihin historiallisempiin metriveneisiin.

Millaisille innovaatioille alallanne on huuto, että se voi kehittyä ympäristön ja merien kannalta paremmaksi?

Ehkä suurin asia, mikä on jo olemassa ja toimii laboratoriossa prosessina stabiilisti, on hiilikuidun kierrätys. Edelleen on pitkä matka siihen, että voisimme käytännössä tilata toimijalta tarvittavaan laminaattierittelyyn perustuvin speksein, millaista jo käytettyä tai kierrätettyä lasikuitumattoa tarvitsisimme. Käytännössä puuttuu arvoketju, joka mahdollistaisi kierrätysinnovaation hyödyntämisen.

Ongelma globaalisti hiilikuidun kiertotalouden mukaisten arvoketjujen muodostumisessa ei ole massa, vaan se, että tahot, jotka sitä neitseellisenä materiaalina käyttävät ovat pirstaleisesti hyvin erilaisilla aloilla: on mm. venealaa, puolustusteollisuutta, lentokoneteollisuutta ja lääketieteellistä käyttöä. Eri alojen nichejen ylisurffailu on haaste ja loppupelissä materiaalin käyttötavat saattavat erota melko merkittävästikin. Haasteista huolimatta soisi, että rakentaja tällaisille arvoketjulle löytyy.

Toinen iso teko olisi rahtien maantieteellinen lyhentäminen. Käytännössä tuotannon lähemmäs tuonti ei kuitenkaan usein ole määrien takia taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Mikä on avain näiden merien kannalta vaikuttavien ratkaisujen syntymiseen?

Tarvitaan joku rohkea, joka uskoo vakaasti visioon, että kierrätetylle ja lähellä tuotetuille materiaalille on kysyntä - että tulevaisuudessa esimerkiksi tuulivoimaloiden lavat valmistetaan kierrätetyistä hiilikuidusta.

Viimeiseksi on korostettava vielä, että lähtökohtaisest purjehtivat Baltic Yachtin asiakkaat ovat jo valinnoissaan hyvin valistuneita ja luontoa kunnioittavia.

Suurimman vaikutuksen saamme aikaan, jos onnistumme vakuuttamaan ympäristön kustannuksella elävät muuttamaan kulutustottumuksiaan.

Kirjoitus on kolmas osa A'Pelago Horizont View -juttusarjaa. Se keskittyy yritysratkaisuihin, joita merialueet ovat inspiroineet, inspiroivat ja toisaalta tarvitsevat.

Tule kuulemaan, jakamaan ja kehittämään yritysratkaisuja, jotka korjaavat ja kohentavat merialueiden tilaa A'Pelago Initiative 2024 -vuoden tapahtumiin. Ohjelma ja liput Initiative Winter Campiin 25.-26.1.2024 löydät täältä. Muista myös haku Accelerator-ohjelmaamme.